Miksi ei viedä Amerikkaan?

Van Slang - Oletko minun YAARini? - Pikaohjeita sisällön lokalisoinnista - ei käännös # shortseja

Olen törmännyt moniin eri anime-foorumeihin ja fanisivustoihin. Vaikuttaa siltä, että Amerikan 300 miljoonasta ihmisestä animella on valtavat markkinat, erityisesti peli- ja suoratoistoteollisuudessa (kuten todistavat JRPG: t ja Hulu / Netflix, joilla on erityiset anime-osiot).

Miksi enempää animeja, joita ei uusita Japanin toisen kauden aikana, ei lähetetä Amerikkaan investointeja ja jatkoa varten?

Huomaa: Ymmärrän, kun anime katkaistaan, koska mangaa ei kirjoiteta. Eikö kirjoittajan IP-osoitetta voida samalla ostaa ja muuttaa amerikkalaiseksi animeksi?

Kysyt tätä ikään kuin sitä ei tapahtuisi, mutta Sailor Moon Crystal ja Dragon Ball Super tehtiin molemmat olennaisesti vain länsimaisille faneille, ja siellä on kourallinen muita esimerkkejä. Jos mietit vähemmän suosittuja esityksiä, minusta on epätodennäköistä, että Japanissa vain kohtalaisen menestyneellä teoksella olisi suuret länsimarkkinat.
@LoganM ** Minusta on epätodennäköistä, että Japanissa vain kohtalaisen menestyneellä teoksella olisi suuret länsimarkkinat. ** Verkko (Gonzo) peruutti Rosario + Vampiren, ja sen jatkamiseksi tehtiin vetoomus. 28k + allekirjoituksia lisättiin. Minun on vaikea uskoa, että katselu lähes 30 000 ihmisen kanssa, joka allekirjoittaisi vetoomuksen, ei ole hyvä yrityspäätös. JOS myyt 20k DVD-sarjoissa 20 dollaria kappaleelta (arvion mukaan 3 CD-levyä 12 jaksolle), etsit 1,2 miljoonaa dollaria, runsaasti maksamaan kaikista kuluistasi ja vastaavista, ilman edes kauppatavaraa tai mainoksia ...
Aliarvioit animeen tekemisen kustannukset, katso anime.stackexchange.com/questions/4175/…. Näiden lukujen perusteella 12 jakson kausi maksaa yli 1,2 miljoonaa dollaria. Nämä luvut ovat myös lähes vuosikymmenen vanhoja, ja kustannukset ovat nousseet jonkin verran siitä lähtien.
Kaikki 300 miljoonasta eivät ole anime-faneja, eivätkä he ole halukkaita ostamaan mihinkään, mitä heität heille vain siksi, että se on Japanista.
@LoganM Kuten sanoin, siinä käytetään ERITTÄIN konservatiivisia numeroita, jotka eivät edes ALKAA ottamaan huomioon kaikkia tapoja, joilla anime ansaitsee rahaa. Linkitetyt numerot eivät myöskään ole dollareita (vaikka ne menevätkin jaksoittain). Joten katsot mitä tahansa edellä mainittua, mitä myit voittona kauppatavaroista, mainonnasta, jatkomyynnistä jne.

Se voi olla yllätys sinulle, mutta tyypillisesti katsomasi anime ei ole sitä, jota pidetään alkuperämaassa valtavirtaan, ellei tietenkään katsella lapsille ja perheille tehtyjä ohjelmia.

Itse asiassa suurin osa kansainvälisen yhteisön käyttämistä animeista on nimeltään "myöhäisillan anime". Näiden TV-sarjojen kokonaisarvosanat ovat niin alhaiset, että keskimääräinen japanilainen ei todennäköisesti ole koskaan nähnyt niitä. Toisin sanoen ne ovat erittäin kapealla. Alhaisen luokituksen ja katsojakunnan kompensoimiseksi tämäntyyppiset animeet ansaitsevat yleensä rahaa Blu-ray-, DVD- ja muusta kauppatavaramyynnistä.

Koska katsojien määrä on pieni, myös animeen luomisen budjetti on melko pieni. Teollisuuden sisäpiiriläiset ovat maininneet, että yhden kurssin, 13 jaksosarjan keskimääräinen budjetti on noin 2 miljoonaa dollaria.

Näiden animejen vähäinen katsojamäärä on seurausta useista tekijöistä, joista merkittävin on kulttuurinen. Jos et tiedä miten asiat toimivat Japanissa, toimistotyöntekijöiden odotetaan työskentelevän säännöllisesti 12 tunnin vuoroissa; opiskelijoille määrätään myös paljon töitä (minkä tahansa klubisitoumuksen lisäksi) ja he saavat vain vapaapäiviä ja sunnuntaita. Kenellä on aikaa pysyä myöhässä katsomassa myöhäisillan animeita kaiken tämän työn kanssa?

Olet todennäköisesti oikeassa, varmasti ulkomaiset investoinnit näihin tuotantoihin voivat puhaltaa uutta elämää näihin tuotantoihin. Valitettavasti totuus on hieman monimutkainen. Kuten ehkä tai et tiedä, kaikki anime (lukuun ottamatta Noitamina-lohkoa) on kunniakas infomainos mainostamaan mangojen, pelien ja kevyiden romaanien kustantajien lisäksi myös musiikkituotantoyrityksiä (joiden luulet voittoa näistä OP ja ED?), Ja yleiset tuotemainostajat, kuten Pizza Hut ja Lawsons. Tällaiset tuotemainostajat eivät välitä myynnistä, he yrittävät myydä itsensä sinulle animen sijaan.

Tällaiset myynninedistämis- ja mainostussopimukset eivät yleensä leviä kansainvälisillä markkinoilla. Jos muistat Pizza Hut -viitteet Code Geassissa, Yhdysvaltain versiot hämärsivät ne. Tarkkaa syytä ei koskaan ilmoitettu nimenomaisesti, mutta koska Pizza Hut Japan oli kotimaassaan niin ylivoimainen sponsori (kuten Japanissa), on mahdollista, että neuvottelut loppuivat, kun Bandai neuvotteli yhdysvaltalaisen Pizza Hut -yksikön kanssa. Huolimatta samasta nimestä ja tuotemerkistä, Pizza Hut Japanissa ja Pizza Hut Yhdysvalloissa ovat erillisiä ja erillisiä kokonaisuuksia, joilla on omat ideaalinsä liiketoiminnassa.

Tämän lisäksi esityslisenssin lokalisointioikeudet eivät ole halpoja, ja usein nämä eivät sisällä teknistä lisenssiä musiikin käyttämiseen. Suurin osa näistä lisenssikustannuksista maksetaan etukäteen, ja jos sarja on riittävän onnistunut, rojaltit on maksettava alkuperäisille tuotantokomiteoille (jotka voivat vaihdella 20-30%). Tämä tekee asioista hieman kohtuuttomia, kun vain tuodaan mitä tahansa, joten lokalisointiyritysten on oltava nirsoita, jotta he voivat vetää tuotteen pois tai ainakin vetää jopa.

Ilman varsinaisia myyntituotteita voittomahdollisuudet sijoittaa uuteen animeen ovat vähäiset. Vuonna 2013 Japanin anime-teollisuus toi japanilaisilta yli 2,03 miljardia dollaria ja kansainvälisillä markkinoilla. Vuonna 2014 japanilainen mangateollisuus tuotti yli 2,3 miljardia dollaria vain Japanissa. Japanissa animen ja mangan symbioottinen suhde toimii olemassa olevan infrastruktuurin ja suhteiden takia. Yhdysvalloissa kaikki on kuitenkin pirstoutunutta, mikä vaikeuttaa jakelijoiden välistä koordinointia.

Studion osalta he eivät myy sellaisten IP-tuotteiden jakelu- ja myyntioikeuksia, joita ei enää ole jakelussa. Miksi he tekisivät? Jos teet niin, sanot faneille lähinnä, että hylkäät tämän tuotteen, mikä voi heikentää heidän kunnioitustaan yritystä ja sen tuotteita kohtaan. Samanlaisia asioita on tapahtunut aiemmin, kuten Macrossin ja Robotechin kanssa. Vaikka tällaisesta asiasta on tullut hyviä asioita (kuten Yhdysvaltain yleisön tietäminen anime-tyyppisestä animaatiosta), oli myös joitain haittoja (Macrossia ei voi koskaan virallisesti julkaista Yhdysvalloissa, kunhan Harmony Goldilla on oikeudet). Mitä sanoa, IP-omistaja ei käynnistä sarjaa myöhemmin uudelleen, kuten he tekivät Sailor Moon Crystal, Dragonball Supertai Osomatsu-san? Hyvästä tai huonosta asiasta IP-omistajat pitävät kiinni IP-oikeuksistaan säilyttääkseen sarjan eheyden itselleen, sen tekijöille ja faneille. Miksi myydä sellaista, mitä kansasi vaivasi kuukausien ja vuosien ajan saadakseen jonkun muukalaisen valvomaan tekemistä haluamallaan tavalla? Sinulla ei ole sananvaltaa, kun olet myynyt oikeuden IP-osoitteeseesi. Kuka sanoo, että amerikkalaiset yritykset kunnioittavat alkuperäisten tekijöiden ja fanien visioita ja ajatuksia?

Kaikki ei kuitenkaan ole synkää. Japanilaisten yritysten kanssa on keskusteltu yhteisyrityksistä animaatioon sijoittamiseksi kansainvälisille markkinoille.

Suoratoistovideoiden jakelija Crunchyroll ja japanilainen kauppayhtiö Sumitomo Corporation ilmoittivat torstaina, että nämä kaksi yritystä perustavat yhteisyrityksen, joka investoi anime-tuotantoon kansainvälisille markkinoille.

Kyseinen yhteisyritys, jonka yksikön nimeä ja sijoituksen kokoa ei ole paljastettu, osallistuu anime-nimikkeiden tuotantokomiteoihin, jotka Crunchyroll sitten jakaa.

Sumitomo Corporation on yksi Japanin suurimmista yleisestä kauppayhtiöstä (sougou shousha). Sen mediaosasto jakaa sisältöä kaapelitelevisiolle, maanpäällisille yleisradioyhtiöille ja elokuvateattereille. Viime vuosina se on lisännyt investointeja luovaan sisältöön.

Helmikuussa Sumitomo teki yhteistyötä japanilaisen mediayhtiön Imagica Robot Holdingsin ja julkisen ja yksityisen Cool Japan Fund -säätiön kanssa ostamaan SDI Media, joka on yhdysvaltalainen tekstitys-, käännös- ja kielikopiointipalvelujen tarjoaja.

Lehdistötiedotteen mukaan Crunchyrollilla on 700 000 maksavaa tilaajaa ja yli 10 miljoonaa kuukausittaista katsojaa. Raportissa todetaan, että kansainväliset jakelijat, kuten Daisuki ja Crunchyroll, sekä monet kiinalaiset yritykset, osallistuvat yhä enemmän tuotantokomiteoihin.

Ulkomailla tapahtuvan jakelun lisensointikustannusten noustessa sisällöntuottajat voivat varmistaa, että he voittavat jakeluoikeudet investoimalla tuotantoon kilpailemisen ja korkeiden lisenssimaksujen sijaan. Anime! Anime! Biz toteaa myös, että Crunchyrollin tavoitteena ei ole pelkästään oikeuksien hankinta.

Crunchyrollin perustaja ja toimitusjohtaja Kun Gao mainitsee merentakaisten markkinoiden kasvavan merkityksen anime-alalla. Perustamalla yhteisyrityksen yhtiö pyrkii yhdistämään fanit anime-tuotantoon sen perustamisesta lähtien. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa perinteisesti vahva Crunchyroll voi yhteisyrityksen myötä laajentaa jakeluverkostoaan myös Aasiassa perinteisesti vahvan Sumitomon kanssa.

Tämä ei tarkoita sitä, että vain Crunchyroll pyrkii tällaiseen paikkaan. Funimation ja Netflix tekevät saman. Kuka arvaa, kuinka hyvin nämä uudet hankkeet osoittautuvat Kuinka hyvin nämä yritykset pystyvät tavoittamaan kansainvälisiä anime-faneja, kuinka hyvin nämä yritykset ymmärtävät nykyiset kansainväliset anime-markkinat ja mitä fanit haluavat? Vain aika näyttää...

1 "2,02 miljardin dollarin jeni" on hämmentävä / virheellinen lausunto.
lähetä muokkaus, jos uskot, että jokin on väärin määritetty.
Selvisin kysymykseni infrastruktuurista ja vaikeuksista hienosti. Hyväksytty JA +1!

Aloitetaan rajoittamalla adjektiivit "monet" ja "valtava" asiayhteydessä. Kyllä, siellä on paljon faneja, jotka keskustelevat animesta ja mangasta, ja suoratoistopalvelut ovat ehdottomasti hakemassa lisää niistä.

Se kuitenkin tekee ei tarkoittavat, että tämän markkinat ovat suuret. Tietääkseni streaming-anime-liiketoiminta on edelleen suhteellisen uutta; vasta noin vuonna 2009, kun Crunchyroll suoristui ja lensi oikealle aloittaen laittomien kopioiden poistamisen animeilta sivustoltaan ja saamalla asianmukaiset lisenssit sen sisältöön.

(Jos haluat luettelon näistä paikoista, se auttaa sinua.)

Suurin osa muista palveluista 2000-luvulla kärsi vastaavista ongelmista sisällön jakamista koskevien laillisten lisenssien saamisessa tai siitä, että kuluttajien verkostot olivat liian hitaita suoratoistamaan luotettavasti. Heck, vuonna 2001 useimmilla ihmisillä oli vielä Windows 2000 -version kopiointi. Vuosina 2008-2009 parempia verkkoja esiintyi enemmän tärkeimmillä markkinoilla, mutta mahdollisuudet saada kunnollinen laajakaista suoratoistettaviksi eivät silti olleet yhtä korkeat.

Meidän pitäisi nyt alkaa puhua markkinoiden eroista Amerikan ja Japanin välillä. Siellä paljon enemmän kuluja, jotka on siirryttävä sarjaan ulkomaiselle jakelulle, ja sarjan toteuttamiseksi on oltava elinkelpoiset ja rohkaisevat markkinat. Jos sarja saa kylmän kotimaisen vastaanoton, kuten Nichijou, sen vientimahdollisuudet ovat lähellä nollaa.

Yksinkertaisesti sanottuna sen on oltava hyvä sijoitus kaikille osapuolille.Jos se ei ole, et näe sitä käännettynä kielellesi milloin tahansa pian.